Venäjällä toimii noin 600 suomalaista yritystä. Johtavilla tarkoitetaan 30 liikevoitoltaan suurinta yritystä. Nämä yritykset edustavat juuri niitä aloja, joilla suomalaisyritykset Venäjällä pääasiassa toimivat: tuotantoa, vähittäiskauppaa, kiinteistö- ja rakennuttamisalaa, jakelua sekä logistiikkaa. Nämä 30 johtavaa kuuluvat myös suurimpiin investoijiin: niiden osuus on 2/3 suomalaisyritysten Venäjä -investoinneista.

1. Venäjällä toimivat suomalaisyritykset ovat toipuneet taloudellisesta lamasta. Vuoden 2016 tulojen mukaan 22 yritystä 30:sta on kasvun puolella.

2. Suomalaisyritykset toipuvat taantumasta nopeammin kuin Venäjän talous keskimäärin. 30 suurimman yhteinen liikevoitto on kasvanut 5,2%, kun Venäjän BKT supistui 0,2%. Vuonna 2017 kasvu voi hidastua, sillä kymmenen yrityksen julkaiseman väliraportin mukaan liikevaihto on kasvanut nyt vain 2,4%.

3. Parhaiten Venäjän markkinoilla menee teollisuudella. Teollisten yritysten liikevaihdon osuus 30 suurimman joukossa on vuoden 2016 lukujen mukaan 64% (180 miljardia ruplaa), liikevoiton kasvu on 9%.

4. Kiinteistö- ja rakennusala on ainoa, missä vuonna 2016 suomalaisyritysten liikevaihto laski. Laskua oli 11% (yhteinen liikevoitto vuonna 2016 29,3 miljardia ruplaa). Syynä laskuun ovat mm. Lemminkäisen päätös vetäytyä rakennusalalta että ja SRV:n päätös laskuttaa vuokrista ruplissa.

5. Suomalaiset vähittäiskauppayritykset eivät ole vielä toipuneet vastapakotteiden vaikutuksesta. 30 suurimpiin suomalaisyrityksiin kuuluvien vähittäiskauppa-alan edustajien yhteinen liikevoitto kasvoi vuonna 2016 vain 1,2% (yhteinen liikevoitto vuonna 2016 53 miljardia ruplaa). Tätä voidaan katsoa supistumisena vuoden 2016 inflaation (5,2%) huomioon ottaen.

6. Suomalaiset teollisuusyritykset vahvistavat jälleen asemiaan venäläismarkkinoilla, niiden osuus venäläisessä suomalaisbisneksessa on kasvussa. Väliraporttien ja toteutuneiden investointien perusteella teollisten yritysten kasvu voi kasvaa 1,5 kertaisesti vuoden 2016 mennessä.

7. Vähittäiskaupan ja kiinteistö- sekä rakennusalan yritysten asema heikentyy jälleen vuonna 2017. Syyt ovat Keskon myynnin väheneminen K-Ruoka -ketjun myynnin seurauksena, YIT:n myynnin väheneminen sekä muiden yritysten vähäinen kasvu. Vuonna 2016 vähittäiskaupan yhteisen liikevaihdon osuus oli 30 suurimman joukossa 19%, kiinteistöalan yritysten — 10%.

8. Jakelu- ja logistiikka-alan yritysten kasvu oli vuonna 2016 suurempi kuin tuotantoalalla (9,4%), mutta vuonna 2017 nämä yritykset haluavat panostaa kasvun sijaan tuottavuuteen.

9. Venäjän markkinoiden kapasiteetti vetää edelleen suomalaisia yrityksiä. Viime vuoden aikana 30 suurinta yritystä ovat investoineet Venäjälle 788 miljoonaa euroa, mikä on 8% enemmän kuin viime vuonna.

10. Investoinneissa on suuria eroja. Vain suurimmat yritykset pystyvät suuriin investointihankkeisiin. 30 suurimman yrityksen yhteisestä investoinnista 63% on viiden yrityksen panos.

11. Investointi kasvaa teollisuusalalla ja vähenee muilla aloilla. Teollisuusalan yritysten investoinnin osuus koko niiden toimikaudelta Venäjällä on 74.6%, vuodelta 2016 — 94%. Vähittäiskauppa-alan edustajien osuus investoinnissa on supistunut 8,8%:sta 4%:iin, kiinteistöalalla investoinnit supistuivat 12%:sta 1,3%:iin.

12. 30 johtavaa suomalaisyritystä ovat edustettuna Venäjän kaikkilla alueilla Pohjois-Kaukasian federaatiopiiriä lukuunottamatta. Tuotantolaitokset, kaupat, kiinteistöt sekä jakelukeskukset ovat pääasiassa keskittyneet Luoteiselle federaatiopiirille (24 yritystä 30:sta) sekä Keskeiselle federaatiopiirille (20 yritystä 30:sta).

13. Viime vuonna vain yksi suurimmista yrityksistä laajeni uudelle alueelle. Fortum on rakennuttamassa tuulipuistoa Uljanovskin hallintoalueella (Volgan federaatiopiiri).

14. Vuonna 2017 tiedotettiin kolmesta suomalaisyritysten merkittävästä investointihankkeesta Venäjällä. Ne ovat Fortumin yhteistyössä Rosnano -yhtiön kanssa rakentamat tuulipuistot (investoinnin suuruus noin 215 miljoonaa euroa), Tikkurilan uusi maalitehdas (30-35 miljoonaa euroa) ja Fazerin pakastettujen leipomotuotteiden tuotantolaitos (220 miljoonaa euroa). Viimemainitun hankkeen toteuttaminen mahdollisesti lykkääntyy.

Vaikutusvaltaisimmat suomalaisyritykset Venäjällä - 2017 -tutkimus valmisteltiin fontanka.ru sekä fontanka.fi -verkkolehtien voimin syys-lokakuussa 2017. Kyseessä on 30 suurimman Venäjällä toimivan suomalaisyrityksen arviointi liikevoiton mukaan. Tietolähteinä käytettiin yritysten omia vuosi- sekä neljännesvuosiraportteja, SPARK-Interfax - tietokantaa, yritysten tarjoamia tietoja sekä asiantuntijoiden arvioita. Mikäli liikevoittoa koskevat tiedot yritysten venäläisessä kirjanpidossa ja emoyhtiöiden kirjanpidossa eivät täsmänneet, käytettiin emoyhtiöiden kirjanpitoa. Liikevoiton konvertointi euroihin tehtiin vuoden 2016 Venäjän Keskuspankin keskiarviokurssin mukaan (74,6 ruplaa / euro) sekä vuoden 2017 tammi - syyskuun keskiarviokurssin mukaan (64,9 ruplaa / euro). Investoinnit laskettiin euroissa. Yrityksen ala määriteltiin sen päätoimialan mukaan. Yritysten edustus Venäjän eri alueilla arvioitiin päätoimialaa edustavan pääoman mukaan.