Erikoishanke «Finnish business – 2018. Uusia sankareita odottelessa» on Fontanka verkkolehden vuosittain suorittaman «Vaikutusvaltaisimmat suomalaisyritykset Venäjällä» — tutkimuksen tulos. Se on jatkoa «Liike-elämä suomalaisella dna:lla», v.2016 ja «Johtavat suomalaisyritykset Venäjällä», v.2017 projekteille.
Venäjällä toimii yli 900 yritystä, joilla on mukana suomalaista pääomaa. Niiden investointien arvo vaihtelee 12-15 mrd. euron välillä. TOP-30 yritysten joukkoon kuuluu yrityksiä, joiden liikevaihto on yli miljardi ruplaa, sekä suurimmat sijoittajat. Niiden taloudellinen tilanne, edustus eri Venäjän alueilla ja pääoman muutokset sekä investointistrategiat antavat mahdollisuuden tehdä johtopäätöksiä suomalaisen bisneksen tulevaisuuden näkymistä Venäjällä.
Vaikutusvaltaisimpien suomalaisyritysten luettelon laatimisessa on käytetty ensimmäistä kertaa uutta menetelmää, jossa huomioitiin kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten parametrien summa.
Vaikutusvaltaisimpien suomalaisyritysten luettelon laatimisessa on käytetty ensimmäistä kertaa uutta menetelmää, jossa huomioitiin kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten parametrien summa.
Tärkeimmät päätelmät
1
Suurten suomalaisyritysten poistuminen Venäjän markkinoilta jatkuu. Vuoden 2017 joulukuusta vuoden 2018 joulukuuhun markkinoilta lähtivät (tai ilmoittivat lähtevänsä) Kesko, Lemminkäinen, Ava-Peter, Stockmann, Ruukki. Syynä siihen on epätyydyttävät liiketulokset ja markkinoiden vähäinen kasvu.
2
Suomalaisyritykset Venäjällä kasvavat Venäjän talouden vilkastumisen myötä. 30 suurimman suomalaisyrityksen yhteinen liikevaihto vuoden 2017 tulosten perusteella oli 281,6 mrd. ruplaa, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Esimerkiksi vuonna 2016 kasvuvauhti oli 5,2:n prosentin tasolla. Venäjän BKT kasvoi 1,5 prosettia vuonna 2017 ja 0,2 prosenttia vuonna 2016.
3
Vuoden 2018 tulosten perusteella on odotettavissa kasvun nopeutumista. Kahdeksan yritystä TOP-30 ryhmästä, jotka julkistivat osavuosikatsauksensa kolmesta vuosineljänneksestä, ilmoittivat myyntimääränsä kasvaneen 8,5 prosentilla.
4
Kriisi on selätetty. Vuonna 2017 kaikilla toimialoilla oli kasvua. Vähittäiskauppa ja teollinen tuotanto kasvoivat kohtalaisesti (5,5 prosenttia ja vastaavasti 6 prosenttia). Kiinteistöala ja jakelu kasvoivat kaksinkertaisesti (+17,6 ja +15 prosentilla).
5
Yritysten pois lähdön riski on edelleen olemassa. Joidenkin suurten pelaajien liiketulos on negatiivinen. Näin, esimerkiksi vuosi 2017 oli tappiollinen Prismalle, Atrialle ja Yliopiston apteekille.
6
Teollisuus on vahvistanut asemansa suomalaisen bisneksen päätoimialana Venäjällä. 67 prosenttia (188,5 mrd. ruplaa) TOP-30:n ryhmän liikevaihdosta oli teollisuusyritysten aikaansaannosta. Vuosi sitten vastaava luku oli 64 prosenttia.
7
Vähittäiskaupan tilanne on heikentynyt. Tämä tapahtui pääasiassa siksi, että markkinoilta lähti pois merkittävä pelaaja Kesko ja vertailun toiselle sijalle tulivat kiinteistö- ja rakennusala. TOP-30:n listan suomalaiset vähittäiskaupan yritykset tienasivat Venäjällä 32 mrd ruplaa. Rakennus- ja kiinteistöalan toimijat tienasivat 32,6 mrd ruplaa, logistiikka- ja jakelualan yritykset 18,8 mrd ruplaa.
8
Venäjän Tullilaitoksen tietojen mukaan Suomi on viidennellä sijalla EU-maiden Venäjälle suunnatuissa toimituksissa. Suomen viennin kasvu Venäjälle on euromääräisesti melko olematon (3 prosentin kasvu vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla), mutta sillä on paras muutossuuntaus ruplissa ja dollareissa valuuttakurssimuutosten takia.
9
Venäjän markkinoiden kapasiteetti vetää edelleen suomalaisia yrityksiä. Taloudellisen kasvun alhainen nopeus ja kova kilpailu pakottavat yritykset valitsemaan kuitenkin muita alueita, minne voi laajentaa kansainvälistä toimintaa. TOP-30 suomalaisten yritysten investoinnit Venäjälle olivat vuonna 2018 362 milj. euroa, mikä on 18% vähemmän kuin vuosi sitten.
10
Kuluttajamarkkinoilla toimivat yritykset kärsivät edelleen alhaisesta kysynnästä ja valuuttakurssien vaihteluista, jotka vaikuttavat tuotannon kannattavuuteen. Hintakilpailussa suomalaiset yritykset häviävät venäläisille yrityksille. Tuloksena on se, että investointihankkeita lykätään (Fazer) tai ne pitkittyvät (Atria).
11
Teollisuus houkuttelee investointeja kuten ennen, kun taas muut alat menettävät investointeja. Viisi suurinta investointihanketta (joita 30 suurinta suomalaisyritystä toteuttivat vuonna 2018 ja joita suunnitellaan vielä toteutettavaksi viiden vuoden sisällä) ovat investointeja uusien tuotantolaitosten käynnistämiseen, toimivien laitosten modernisointiin ja laajentamiseen sekä muiden toimioiden hankintaan.
12
30 johtavaa suomalaisyritystä ovat edustettuina Venäjän kaikilla alueilla Pohjois-Kaukasian federaatiopiiriä lukuun ottamatta. Vuonna 2018 yksi pelaaja eli Fortum aloitti toimintansa kolmella uudella alueella. Optimointiohjelman puitteissa Posti päätti sulkea kahdella alueella sijaitsevista toimiyksiköistä.
13
Uuden pelaajat pyrkivät minimoimaan riskejään ja sijoitusten määrää. Kolmesta suomalaisesta yrityksestä vain yksi maalivalmistaja, Nor-Maali Oy, päätti rakentaa uuden tehtaan rakentamisesta tyhjästä. Peikko Group ja Vilakone päättivät, että alkuvaiheessa tuotanto järjestetään vuokratuissa tiloissa.
14
Suomalaisen bisneksen uusia sankareita ovat ne yritykset, jotka toimittivat aikaisemmin tuotteitaan Venäjälle joko itse tai kumppaneiden avulla. Niille lokalisointi eli paikallistaminen on tapa vähentää valuuttakurssien vaikutusta tuotteiden kysyntään ja mahdollisuus hyötyä tuonnin korvaamisen politiikasta.
15
Rakennutuotteisiin keskittyvät yritykset, IT-segmentin toimijat sekä yritykset, joiden liiketoiminta liittyy ekologiaan ja jätehuoltoon, näyttävät jatkossakin olevan kiinnostuneita Venäjän markkinoista.
Tutkimuksen menetelmistä
Fontanka verkkolehden tekemä «Vaikutusvaltaisimmat suomalaisyritykset Venäjällä – 2018» vertailu on kolmestakymmenestä yrityksestä koostuva lista, jossa lopullinen indeksi koostuu pisteiden summasta. Pisteitä annetaan liikevoiton suuruudesta, investointien määrästä, investointitoiminnan aktiivisuudesta (viime vuoden sijoitukset sekä ilmoitetut tulevat investoinnit), laajasta edustuksesta eri Venäjän alueilla ja erityissaavutuksista (innovaatioiden käyttöön ottaminen, ympäristöhankkeet, yrityskulttuurin kehittämiseen liittyvät tulokset yms.).
Tutkimuksessa on käytetty yritysten tilinpäätöksistä ja haastatteluista sekä asiantuntija-arvioinneista saatuja tietoja. Haastateltavina olivat Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Suomen Pietarin pääkonsulaatti sekä suomalaisten sijoittajien parissa toimiva East Office.
Mikäli liikevaihtoa koskevat tiedot yritysten venäläisessä kirjanpidossa ja emoyhtiöiden kirjanpidossa eivät täsmänneet, käytettiin emoyhtiöiden kirjanpitoa. Liikevaihdon uudelleenlaskeminen euroihin tehtiin vuoden 2017 Venäjän Keskuspankin keskiarviokurssin mukaan (65,7 ruplaa / euro) sekä vuoden 2018 tammi — syyskuun keskiarviokurssin mukaan (73,3 ruplaa / euro). Yrityksen ala määriteltiin sen päätoimialan mukaan. Yritysten edustus Venäjän eri alueilla arvioitiin päätoimialaa edustavan pääoman mukaan.
Tutkimuksessa on käytetty yritysten tilinpäätöksistä ja haastatteluista sekä asiantuntija-arvioinneista saatuja tietoja. Haastateltavina olivat Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Suomen Pietarin pääkonsulaatti sekä suomalaisten sijoittajien parissa toimiva East Office.
Mikäli liikevaihtoa koskevat tiedot yritysten venäläisessä kirjanpidossa ja emoyhtiöiden kirjanpidossa eivät täsmänneet, käytettiin emoyhtiöiden kirjanpitoa. Liikevaihdon uudelleenlaskeminen euroihin tehtiin vuoden 2017 Venäjän Keskuspankin keskiarviokurssin mukaan (65,7 ruplaa / euro) sekä vuoden 2018 tammi — syyskuun keskiarviokurssin mukaan (73,3 ruplaa / euro). Yrityksen ala määriteltiin sen päätoimialan mukaan. Yritysten edustus Venäjän eri alueilla arvioitiin päätoimialaa edustavan pääoman mukaan.
Fontanka.ru — on pietarilainen verkkolehti, josta löytyy sekä Pietarin kaupungin uutisia, että päivän tärkeimpiä ja mielenkiintoisimpia tietoja, mitä tapahtuu Venäjällä ja maailmassa. Verkkolehden lukijakuntaan kuuluu johtavimpia yrittäjiä, poliitikkoja, virkamiehiä ja satoja tuhansia kaupunkilaisia.
Просмотров: 216